Vastuut tekoälyarvoketjussa
Kuka kantaa vastuun tekoälystä, kun se kulkee tekijältä jälleenmyyjän kautta käyttäjälle, ja milloin vastuu siirtyy sinulle?
Mistä tässä on kyse
Rakennat tuotteesi valmiin tekoälyn päälle ja myyt omalla brändilläsi? Tämä on arvoketjun kallein pykälä tietää: oma nimi tuotteessa, muutettu käyttötarkoitus tai olennainen muokkaus tekee sinusta lain silmissä tarjoajan kaikkine velvoitteineen, vaikka et kirjoittanut mallista riviäkään. Yhä useampi suomalainen ohjelmistotalo on tässä asemassa tietämättään.
Tekoäly kulkee harvoin suoraan tekijältä loppukäyttäjälle: matkalla on usein jälleenmyyjiä, maahantuojia ja integroijia. 25. artikla selventää, kuka kantaa vastuun missäkin kohdassa ketjua ja erityisesti, milloin vastuu siirtyy.
Tärkein sääntö: jos lisäät järjestelmään oman nimesi tai tavaramerkkisi, muutat sen käyttötarkoitusta tai teet siihen olennaisen muutoksen, sinusta tulee lain silmissä 'tarjoaja' ja saat kaikki tarjoajan raskaammat velvoitteet. Alkuperäisen tarjoajan on tällöin tehtävä yhteistyötä ja luovutettava tarvittavat tiedot. Tämä koskee yhä useammin yrityksiä, jotka rakentavat oman tuotteensa valmiin tekoälykomponentin päälle.
Oma nimi tuotteessa tekee sinusta lain silmissä tarjoajan, vaikka et kirjoittanut mallista riviäkään.
Mitä laki vaatii, kohta kohdalta
Tunnista oma roolisi arvoketjussa. Jos muokkaat järjestelmää olennaisesti tai myyt sen omalla nimelläsi, sinusta voi tulla 'tarjoaja' kaikkine velvoitteineen.
- §1Jakelija, maahantuoja, käyttöönottaja tai muu kolmas osapuoli katsotaan tarjoajaksi, jos: (a) se laittaa nimensä/tavaramerkkinsä jo markkinoilla olevaan korkean riskin järjestelmään (sanotun rajoittamatta sopimusjärjestelyjä, joissa velvoitteet jaetaan toisin), (b) tekee olennaisen muutoksen tai (c) muuttaa käyttötarkoituksen korkean riskin
- §4Toimittajasopimukset – kolmannen osapuolen komponenttien välttämättömän tiedon saatavuus
Usein kysytyt kysymykset
pkai tunnistaa lomakkeesta, koskeeko tämä järjestelmääsi, ja koostaa oikean dokumenttipaketin automaattisesti, noin 20 minuutissa.
Näytä artiklan tarkka rakenneteksti
Jakelijaa, maahantuojaa, käyttöönottajaa tai muuta kolmatta osapuolta pidetään korkean riskin järjestelmän tarjoajana, jos (1 kohta): (a) se laittaa nimensä tai tavaramerkkinsä markkinoille jo saatettuun järjestelmään (sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimusjärjestelyjä, joissa velvoitteet jaetaan muulla tavoin); (b) se tekee olennaisen muutoksen järjestelmään siten, että se pysyy korkean riskin; tai (c) se muuttaa järjestelmän (myös ei-korkean riskin) käyttötarkoitusta siten, että siitä tulee korkean riskin. Tällöin alkuperäistä tarjoajaa ei enää pidetä kyseisen järjestelmän tarjoajana, mutta sen on tehtävä tiivistä yhteistyötä, asetettava saataville tarvittavat tiedot ja annettava kohtuudella odotettavissa oleva tekninen pääsy ja apu – paitsi jos se on selkeästi määrittänyt, ettei järjestelmää saa muuttaa korkean riskin (2 kohta). Sellaisten korkean riskin järjestelmien osalta, jotka ovat liitteessä I olevassa A jaksossa lueteltujen unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden turvakomponentteja, tuotteen valmistajaa pidetään korkean riskin järjestelmän tarjoajana ja siihen sovelletaan 16 artiklan mukaisia velvoitteita, jos joko (a) järjestelmä saatetaan markkinoille yhdessä tuotteen kanssa tuotteen valmistajan nimellä tai tavaramerkillä, tai (b) järjestelmä otetaan käyttöön tuotteen valmistajan nimellä tai tavaramerkillä sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille (3 kohta). Korkean riskin järjestelmän tarjoajan ja järjestelmään integroitavia komponentteja, työkaluja tai palveluja toimittavan kolmannen osapuolen on määritettävä kirjallisella sopimuksella tarvittavat tiedot, valmiudet, tekninen pääsy ja apu, jotta tarjoaja voi täyttää velvoitteensa; tämä ei koske vapaalla ja avoimella lisenssillä yleisön saataville asetettuja työkaluja ja komponentteja (pl. GPAI-mallit) (4 kohta). AI-toimisto voi laatia vapaaehtoisia mallisopimusehtoja.