Yleiskäyttöisten tekoälymallien luokittelu systeemisiksi riskeiksi
Erittäin suuret yleiskäyttöiset tekoälymallit voidaan luokitella systeemisen riskin malleiksi. Silloin niitä koskevat asetuksen tiukimmat velvoitteet.
Mistä tässä on kyse
Suomalaiselle yritykselle tämän artiklan tärkein kysymys ei yleensä ole se, ylittääkö oma mallimme kynnyksen, vaan se, kumpaan luokkaan toimittajamme malli kuuluu. GPAI-mallit jakautuvat kahteen luokkaan. Tavallisia koskevat Art. 53:n perusvelvoitteet, systeemisen riskin malleja niiden lisäksi Art. 55:n raskaat velvoitteet. Raja kulkee mallin koulutuslaskennassa, suuntaa-antavasti 10²⁵ FLOP. Toimittajasi luokka kertoo, millaista dokumentaatiota ja vakautta voit siltä odottaa.
51. artikla erottaa tavalliset yleiskäyttöiset tekoälymallit (GPAI) niistä, joihin liittyy 'systeeminen riski'. Raja vedetään ennen kaikkea mallin koon ja laskentatehon perusteella. Jos mallin kouluttamiseen on käytetty erittäin suuri määrä laskentaa (lähtökohtainen kynnys on 10^25 liukulukuoperaatiota), se oletetaan systeemisen riskin malliksi. Komissio voi luokitella mallin myös muilla perusteilla.
Ero on iso. Tavallista GPAI-mallia koskevat 53. artiklan perusvelvoitteet: dokumentaatio, tekijänoikeudet ja koulutusdatan tiivistelmä. Systeemisen riskin malliin lisätään 55. artiklan raskaammat vaatimukset, kuten mallin testaaminen ja systeemisten riskien arviointi. Useimmat suomalaiset yritykset eivät kouluta tämän kokoluokan malleja. Mutta jos rakennat tuotteesi tällaisen mallin päälle, sinun kannattaa tietää, kumpaan luokkaan toimittajasi kuuluu.
Systeemisen riskin luokittelu perustuu kahteen vaihtoehtoiseen perusteeseen. Ensimmäinen on suurivaikutuksiset kyvyt, jotka arvioidaan asianmukaisin teknisin työkaluin ja indikaattorein. Toinen on komission nimitys Art. 52:n menettelyssä.
Olettama syntyy laskennasta. Kun mallin kumulatiivinen koulutuslaskenta ylittää 10^25 liukulukuoperaatiota, mallilla oletetaan olevan suurivaikutuksiset kyvyt. Olettaman voi kumota, jos tarjoaja esittää perustellut syyt sille, miksi malli ei poikkeuksellisesti aiheuta systeemistä riskiä.
Kynnys ei ole ainoa peruste kumpaankaan suuntaan. Komissio voi luokitella mallin systeemisen riskin malliksi ilman kynnyksen ylittymistä, jos mallilla on vastaavat kyvyt tai vaikutus. Laskentakynnys on siis nopea seula, ja se on tarkoituksella päivitettävissä teknisen kehityksen mukaan.
Suomalaisen yrityksen kannalta kysymys on lähes aina se, mitä mallia käytät, ei se, koulutatko sellaisen. Luokittelun merkitys näkyy sinulle mallintarjoajan Art. 55:n lisävelvoitteiden kautta: tiukempina käyttöehtoina, tarkempana dokumentaationa ja velvoitteina raportoida vaaratilanteista takaisin.
Yleisin virhe on sekoittaa systeeminen riski suuririskiseen järjestelmään. Ne ovat eri asioita ja eri lukuja. Suuririskinen järjestelmä on liitteen III tai I käyttötarkoitus, systeemisen riskin malli on GPAI-mallin ominaisuus. Sama tuote voi olla kumpikin, kumpi tahansa tai ei kumpikaan.
Suuririskinen järjestelmä ja systeemisen riskin malli ovat eri asioita ja eri lukuja.
Mitä laki vaatii, kohta kohdalta
Selvitä, ylittääkö mallisi systeemisen riskin kynnyksen. Jos ylittää, varaudu 55. artiklan lisävelvoitteisiin.
- §1.aSuurivaikutuksiset kyvyt – arviointi teknisillä työkaluilla
- §1.bKomission Art. 52-nimitys
- §2Olettama: kumulatiivinen koulutuslaskenta > 10^25 FLOP
Usein kysytyt kysymykset
pkai tuottaa tämän artiklan vaatimat asiakirjat (Systeemisen riskin arviointi) yrityksesi tiedoilla, noin 20 minuutissa.
Näytä artiklan sisältö tiivistettynä
Yleiskäyttöinen tekoälymalli luokitellaan systeemisen riskin malliksi, jos (1 kohta): (a) sillä on suuren vaikutuksen kyvyt asianmukaisten teknisten välineiden ja menetelmien (ml. indikaattorit ja vertailuarvot) perusteella arvioituna; tai (b) komissio päättää omasta aloitteestaan tai tiedelautakunnan perustellun varoituksen perusteella, että mallilla on vastaavat kyvyt tai vaikutus liitteen XIII kriteerit huomioon ottaen. Mallilla oletetaan olevan suuren vaikutuksen kyvyt, kun sen koulutukseen käytetty kumulatiivinen laskenta on yli 10^25 liukulukuoperaatiota (FLOP) (2 kohta). Komissio voi delegoiduilla säädöksillä muuttaa kynnysarvoja sekä täydentää vertailuarvoja ja indikaattoreita teknologian kehityksen mukaisesti (3 kohta).
Tämä on artiklan sisältö tiivistettynä, ei sanatarkka lainaus. Sitova sanamuoto on EUR-Lexin virallisessa suomennoksessa, joka on linkitetty yllä.