Menettely systeemisten riskien tunnistamiseksi
Jos mallisi ylittää systeemisen riskin kynnyksen, sinun on ilmoitettava siitä komissiolle ja voit myös perustella, miksei mallisi aiheuta systeemistä riskiä.
Mistä tässä on kyse
Tämä on menettelypykälä niille harvoille, joiden malli lähestyy systeemisen riskin kynnystä. Kulku on suoraviivainen. Ilmoitat komissiolle kahden viikon kuluessa kynnyksen täyttymisestä, voit halutessasi esittää vastaperustelut, ja komissio tekee lopullisen luokituspäätöksen. Suomalaiselle lukijalle olennaisin viesti on se, ettei luokitus ole pelkkä laskukaava. Komissio arvioi mallin todelliset ominaisuudet, ja luokituslista on julkinen.
52. artikla kuvaa menettelyn, jolla systeemisen riskin mallit tunnistetaan. Vastuu alkaa tarjoajasta. Jos malli täyttää 51. artiklan kynnyksen, tarjoajan on ilmoitettava asiasta Euroopan komissiolle viipymättä, viimeistään kahden viikon kuluessa.
Menettely toimii molempiin suuntiin. Tarjoaja voi ilmoituksen yhteydessä esittää perustelut sille, ettei malli sen erityispiirteiden vuoksi tosiasiassa aiheuta systeemistä riskiä. Tällöin komissio arvioi vastaperustelut. Komissio voi myös oma-aloitteisesti nimetä mallin systeemisen riskin malliksi. Tarkoitus on, ettei luokittelu jää pelkän laskentakaavan varaan vaan ottaa huomioon mallin todelliset ominaisuudet.
Kynnys on numeerinen ja se on syytä tietää: 10^25 liukulukuoperaatiota (FLOP) mallin koulutuksessa. Kun kynnys ylittyy tai on tiedossa, että se ylittyy, tarjoajan on ilmoitettava komissiolle viipymättä ja joka tapauksessa kahden viikon kuluessa. Kahden viikon määräaika juoksee tiedosta, ei julkaisusta.
Kynnys on olettama, ei lopullinen luokitus. Tarjoaja voi esittää ilmoituksessaan perustellut syyt, joiden vuoksi malli ei poikkeuksellisesti aiheuta systeemistä riskiä kynnyksen ylittymisestä huolimatta. Perustelu on kirjoitettava ilmoitukseen. Sitä ei voi esittää jälkikäteen puolustuksena.
Käänteinen tilanne on myös mahdollinen. Komissio voi luokitella mallin systeemisen riskin malliksi, vaikka FLOP-kynnys ei ylittyisi, jos mallilla on vastaavat kyvyt tai vaikutus. Laskentakynnys on siis nopea seula, ei ainoa peruste.
Käytännön merkitys suomalaiselle yritykselle on lähes aina välillinen. Harva Suomessa kouluttaa mallia, joka ylittää 10^25 FLOP:n, mutta moni rakentaa tuotteen tällaisen mallin päälle. Silloin asia koskee sinua toista kautta. Jos käyttämäsi malli luokitellaan systeemisen riskin malliksi, sen tarjoajalle syntyvät Art. 55:n lisävelvoitteet, ja ne näkyvät sinulle tiukempina käyttöehtoina, tarkempana dokumentaationa ja mahdollisesti hitaampina julkaisusykleinä.
Yleisin virhe on olettaa, että kynnys koskee järjestelmän käyttöä. Se koskee mallin koulutusta. Hienosäätö (fine-tuning) ei tyypillisesti ylitä kynnystä, mutta se voi tehdä sinusta mallin tarjoajan Art. 53:n mielessä, ja se on eri kysymys, joka on ratkaistava erikseen.
Laskentakynnys on nopea seula, ei ainoa peruste.
Mitä laki vaatii, kohta kohdalta
Ilmoita komissiolle kahden viikon kuluessa siitä, kun mallisi täyttää kynnyksen. Halutessasi voit esittää perustelut, miksei malli aiheuta systeemistä riskiä.
- §1Tarjoajan ilmoitusvelvoite komissiolle 2 viikon kuluessa kynnyksen ylittämisestä
Usein kysytyt kysymykset
pkai tuottaa tämän artiklan vaatimat asiakirjat (Systeemisen riskin arviointi) yrityksesi tiedoilla, noin 20 minuutissa.
Näytä artiklan sisältö tiivistettynä
Tarjoajan on ilmoitettava komissiolle viipymättä ja joka tapauksessa kahden viikon kuluessa siitä, kun Art. 51(1)(a):n edellytys (suuren vaikutuksen kyvyt; oletetaan täyttyväksi yli 10^25 FLOP:n kumulatiivisella laskennalla, Art. 51(2)) täyttyy tai sen tiedetään täyttyvän; ilmoituksen on sisällettävä tarvittavat tiedot edellytyksen täyttymisen osoittamiseksi. Jos komissio saa tiedon systeemisen riskin mallista, josta ei ole ilmoitettu, se voi nimetä mallin systeemisen riskin malliksi (1 kohta). Tarjoaja voi liittää ilmoitukseensa riittävästi perustellut argumentit osoittaakseen, että vaikka edellytys täyttyy, malli ei sen erityispiirteiden vuoksi poikkeuksellisesti aiheuta systeemistä riskiä eikä sitä siksi tulisi luokitella systeemisen riskin malliksi (2 kohta). Jos komissio katsoo, ettei 2 kohdan mukaisia argumentteja ole riittävästi perusteltu, se hylkää ne ja malli katsotaan systeemisen riskin malliksi (3 kohta). Komissio voi nimetä mallin systeemisen riskin malliksi myös omasta aloitteestaan (ex officio) tai tiedelautakunnan Art. 90(1)(a):n mukaisen pätevän varoituksen perusteella liitteen XIII kriteerien nojalla (4 kohta). Tarjoaja, jonka malli on nimetty 4 kohdan nojalla, voi pyytää luokituksen uudelleenarviointia aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua nimeämispäätöksestä esittämällä objektiivisia, yksityiskohtaisia ja uusia perusteita (5 kohta). Komissio julkaisee ja pitää ajan tasalla luettelon systeemisen riskin malleista ottaen huomioon teollis- ja tekijänoikeudet sekä luottamukselliset liiketoimintatiedot (6 kohta).
Tämä on artiklan sisältö tiivistettynä, ei sanatarkka lainaus. Sitova sanamuoto on EUR-Lexin virallisessa suomennoksessa, joka on linkitetty yllä.